Peruskoulu ja syrjäytyminen

Peruskoulu luo ainutlaatuisen tilaisuuden kohdata samanaikaisesti koko koulualueen
ikäluokka. Kokeneen opettajan tai muun kouluasiantuntijan on helppo havaita joukosta
syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Aiheettomat poissaolot, kaikenlainen poikkeava
käyttäytyminen ja opintojen laiminlyönti – nämä ovat hälytysmerkkejä, jotka
koulussa pitäisi huomata ja joihin syrjäytymisen ehkäisemiseksi pitäisi löytyä
korjaavat keinot.

Olin 1980-luvun loppupuolella matematiikan opettajana peruskoulun yläasteella sekä
Malminkartanossa että Kontulassa. Tuolloin oli vielä matematiikassa valittavana
3 tasoryhmää. Meno oli jo silloin villiä, koulupäivän jälkeen meni pari tuntia
palautumiseen. Usein ainoa tapa saada opetusrauha oli poistaa nk. häiriköt tunnilta.
Suppeimman tason ryhmässä häiriöt vähenivät huomattavasti, kun yhtälöiden sijaan
siirryttiin käsittelemään prosenttilaskuja ja murtolukuja. Niistä oli helppoa kehittää
laskutehtäviä arkipäivän elämän tilanteisiin.

Tunnilta poisto ei ratkaissut nuoren ongelmia, siihen olisi tarvittu erilaista
osaamista ja aikaa. Opettajahuoneessa keskusteltiin usein tilanteesta.
Veiston opettaja oli ainoa, joka kertoi, ettei tunne ole havainnut ongelmaa.
Hänellä oli kyky saada kaikki pojat tekemään käsillään jotain konkreettista.

Opettajien tehtävä on opettaa ja varmistua siitä, että asiat on ymmärretty.
Ja läksyt tehty. Jos järjestyksen ylläpitoon menee merkittävä osa
oppitunnista, tämä ei onnistu. Kouluissa pitäisikin olla riittävästi
muita aikuisia – kouluvalmentajia, -kuraattoreita, -psykologeja ja
terveydenhoitajia, jotka havaitsisivat, puuttuisivat ja yhdessä oppilaan
ja vanhempien kanssa yrittäisivät löytää häiriökäyttätymisen,
luvattomien poissaolojen, opintojen laiminlyömisen ja muiden ongelmien
syitä ja ratkaista niitä.

Myös luokkakoolla on iso merkitys koko luokan oppimistuloksiin. Jos
luokkakoko ylittää 20 oppilaan rajan, heikentää se merkittävällä tavalla
opettajan kykyä ja mahdollisuutta tuntea oppilaansa ja olla selvillä heidän
oppimisestaan. Isoissa luokissa heikoimmat jäävät vaille tarvitsemaansa
tukea eivätkä lahjakkaimmatkaan oppilaat pääse parhaimpiin suorituksiinsa.
Tämä ei ole oikein ketään kohtaan. Pisa-tuloksissa näkyy opintosuoritusten
vaatimustason lasku. Sen seuraukset näkyvät myös ammattikoulussa. Eräs
rakennustekniikkaa opettava tuttavani kertoi jo pari vuotta sitten, että
ensimmäisen kerran kouluun oli hyväksytty oppilas, joka ei osannut lukea.
Tosin se tullut ilmi hänen peruskoulun päättötodistuksesta.